Teksti: Aku Nikander
Kun yritykset toimivat väärin, niitä usein syytetään liiasta voitontavoittelusta ja yhteiskuntavastuunsa laiminlyömisestä. Keskusteltaessa yritysvastuusta painotetaan usein, että yrityksen pitäisi huomioida omistajiensa lisäksi sen muita sidosryhmiä, kuten työntekijöitä, asiakkaita tai muuta yhteiskuntaa ylipäätään.
Vastuullisiksi itsensä määrittelevät yritykset usein julistavat, että omistajien voittojen kerryttäminen ei ole toiminnan pääasiallinen tavoite. Siten yhteiskuntavastuu ja voitontavoittelu usein asetetaan toisensa poissulkeviksi nollasummapeliksi, jossa toiseen panostaminen on toisesta pois.
Tämä käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä yhteiskuntavastuu sisällyttää voitontavoittelun: Taloudellisesti vastuullinen yritys huolehtii toimintansa kannattavuudesta ja omistajien tarpeiden täyttymisestä. Ovathan hekin yksi sidosryhmistä. Voitontavoittelu ja yrityksen yhteiskuntavastuu eivät ole siis toisiaan poissulkevia, mutta ne voivat olla ristiriitaisia.
Usein viestintätoimistojen ja muiden konsulttiyritysten vastuullisuuspalveluissa luvataan, että yritysvastuu on tuottavaa. Sijoittajat ja asiakkaat kiinnittävät enemmissä määrin huomiota vastuullisuuteen, joten vastuullisuudella voidaan saavuttaa suurempia voittoja. Tällaisessa viestinnässä piilee kuitenkin vaara, sillä vastuullisuus asetetaan siinä voitoista riippuvaisiksi: vastuullisesti toimitaan sillä ehdolla, että se tuottaa voittoa. Tällöin yritykset suhtautuvat vastuullisuuteen laskelmoivasti ja jättävät yhteiskunnan normit ja arvot toissijaisiksi. Yritykset ovat valmiita vain helppoihin ja varmoihin julkisuustemppuihin: Paljon puhetta ja vakuutteluja, missä teot jäävät tekemättä ja kova vastuu ottamatta.
Vastuullisuusasiantuntijat, jotka lupaavat vastuullisuudesta voittoja sahaavat oksaa, jolla istuvat. Jos vastuullisuudesta tulee pelkästään uusi keino saada näkyvyyttä tai lisämyyntiä, josta annetaan periksi joka kerta, kun siitä aiheutuu kustannuksia, se menettää merkityksensä. Siitä tulee synonyymi valkopesulle ja tyhjille puheille, eikä yksikään yritys, sijoittaja tai asiakas halua olla sen kanssa tekemisissä. Se pieni edistys, mitä on saavutettu menetetään yrityksen palaavat takaisin puhtaaseen voitontavoitteluun ja yhteiskunta jatkaa kyynistymistään.
Vastuullinen yritys ei tuomitse voitontavoittelua, mutta muuttaa sen pitkäjänteisemmäksi: voittoja ei maksimoida hinnalla millä hyvänsä vaan huolehditaan, että yritys säilyttää maineensa ja roolinsa osana yhteiskuntaa ja varmistaa kannattavuutensa pitkällä aikavälillä. Vastuullistenkin yritysten täytyy loppujen lopuksi olla voittoa tuottavia, koska muutoin vastuuttomammat yritykset ajavat ne ulos markkinoilta.
Vastuullisuuden kannattavuus ei kuitenkaan ole yrityksen vaan jokaisen markkinoille osallistuvan toimijan, sijoittajan, kuluttajan, kilpailijan, työntekijän ja lainsäätäjien vastuulla. Meidän vastuulla on luoda markkinat, joka suosivat vastuullisuutta ja hylkivät vastuuttomuutta. Vastuullisuutta ei pitäisi siis toteuttaa voitontavoittelun ehdoilla, vaan vastuullisuuden pitää olla voitontavoittelun ehto.
Tämä on kolmas osa kirjoittajan yritysvastuuta käsittelevää kolumnisarjaa, ensimmäinen kolumni on luettavissa täällä ja toinen täällä.
Kolumnit kuuluvat gradukolumni eli #golumni-julkaisuihin. Tekstit pohjautuvat Aku Nikanderin pro gradu -työstä ”Älä ole paha firma, ole hyvä firma: Varustelekan työntekijöiden tulkinnat yrityksen yhteiskuntavastuutavoitteista” nousseisiin pohdintoihin.