Miten vanhempien väliset konfliktit voitaisiin ratkaista lasten kannalta rakentavalla tavalla ja miten älypuhelinten ja tablettien käyttö näkyy nykyajan perhe-elämässä? Entä miksi armollisuus on tärkeää perhe-elämässä? Artikkelissa asioita pohtii koulukurattori ja perheterapeutti Riina Suhonen.
Teksti: Suvi Jokelainen
Pariterapeutti Juha Savolainen kuvasi toukokuussa julkaistussa artikkelissa, minkälaiset asiat voivat parisuhteessa aiheuttaa vaikeuksia osapuolten välille.
Riina Suhonen taas on omassa työsään nähnyt, että jos lapsi näkee tai kuulee usein ja säännöllisesti vanhempien välisiä riitoja ja konflikteja, se voi herättää lapsessa kaaoksen ja turvattomuuden tunnetta.
Jos lapset ovat olleet paikalla vanhempien välisessä konfliktitilanteessa, olisi lasten kannalta hyvä, että vanhemmat sopisivat konfliktit lasten nähden, jos se vain on tilanteessa mahdollista.
”Silloin myös lapset näkevät, että konfliktitilanteet voidaan yhdessä ratkaista, eikä erimielisyyksiä tarvitse pelätä”, Riina miettii.
Jos erimielisyyttä ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan heti, olisi hyvä, että pariskunta selvittäisi sen ensin keskenään, ja kertoisivat yhdessä lapselle mahdollisimman pian, että erimielisyys on saatu selvitettyä.
”Lisäksi, jos riitatilanne on ollut vakava, ja jos sen aikana on käytetty esimerkiksi toista halventavia sanoja, lapselta voi myös pyytää anteeksi ja pahoitella sitä, että hän on nähnyt tai kuullut riitatilanteen”, Riina sanoo.
Riina pohtii, että asian ottaminen puheeksi lapsen kanssa jälkikäteen on tärkeää siksi, että lapsi tai nuori saisi käsityksen siitä, mitä vanhempien välillä on meneillään. Jos konflikti leijuu ilmassa, eikä ratkea, lapsi ei tiedä mitä vanhempien välillä tapahtuu, ja hänelle saattaa jäädä siitä hämmentynyt olo.
Riitojen selvittäminen aikuisten välillä on lapselle tärkeää myös siksi, että lapset mallintavat aikuisten tapaa selvittää konflikti- ja riitatilanteita heidän omassa elämässään.
”Lisäksi vanhempien toistuva riitely voi heijastua lapsen kykyyn ja taitoihin käsitellä hänen omia tunteitaan, ja se voi herättää epävarmuuden ja turvattomuuden tunteita. Jos riitely eskaloituu vanhempien välillä fyysiseksi tappeluksi, voi se pahimmillaan traumatisoida lapsen.”
Olisi hyvä pohtia, kuinka paljon perhe-elämässä vietetään aikaa älypuhelimella tai tabletilla
Riina on pohtinut, että nykypäivänä tässä ja nyt -läsnäolo voi olla monelle lapselle, nuorelle ja aikuisellekin haasteellista, ja yksi haittatekijä läsnäololle voi olla esimerkiksi älypuhelinten ja tablettien selaileminen.
”Nykypäivän ajatus siitä, että ollaan tavoitettavissa ja ”kuulolla” 24/7 on melko absurdia”, Riina miettii.
Lapsen ja nuoren tasapainoisen kehityksen kannalta olisi tärkeää, että vanhempi olisi henkisesti läsnä esimerkiksi silloin, kun lapsi haluaa kertoa päivän kuulumisia ja istua vanhemman syliin.
”Lapset ovat itse sanoneet minulle, että tällaiset pienet arjen jutteluhetket ovat heille tärkeitä ja merkityksellisiä”, Riina kertoo.
Kun vanhempi ja lapsi ovat tilanteessa, joka mahdollistaisi vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen, ja vanhempi tällaisessa tilanteessa viettää paljon aikaa puhelimella, lapsi saattaa kokea, että vanhempi ei ole henkisesti läsnä ja vuorovaikutuksessa hänen kanssaan. Ikävimmillään lapsi voi kokea, että vanhempi ei ole hänestä kiinnostunut.
Riina muistuttaa, että on kuitenkin täysin luonnollista, että vanhempi ei voi aina olla lapsen tavoitettavissa. On tilanteita, joissa lapsi kaipaa vanhemman huomiota, mutta vanhempi ei pysty sitä juuri sillä hetkellä antamaan. Tällaisissa tilanteissa vanhempi voi yrittää selkeästi ilmaista, että hän ei juuri sillä hetkellä pysty keskustelemaan lapsen kanssa – esimerkiksi kertomalla lapselle, että hänellä on kesken työasia, johon hänen täytyy keskittyä. Samalla vanhempi voi kertoa, kuinka pitkän ajan päästä ajan hän palaa asiaan lapsen kanssa.
”Tällöin lapselle syntyy tunne, että aikuinen on huomannut lapsen mielen päällä olevan asian, ja pitää sitä tärkeänä. Aikuisella taas on mahdollista hoitaa omat asiansa, ja palata asiaan myöhemmin lapsen kanssa.”
Vanhemman on tärkeää muistaa armollisuus itseään kohtaan
Riinan mukaan lastenkasvatuksessa ja perhe-elämässä on myös tärkeää muistaa armollisuus, huumori ja itselleen nauramisen kyky. Huumori voi auttaa esimerkiksi lapsen kiukuttelun hetkellä, tai kun asiat eivät perheessä mene niin kuin niitä on alun perin suunnitellut.
Lisäksi olisi tärkeää, että elämästä ei tule liian suorittamista, ja että vanhempi osaisi ottaa välillä myös sopivan rennosti. Rennosti voi ottaa esimerkiksi nauttimalla eväsretkestä metsässä yhdessä lasten kanssa.
”Aikuiset ovat erityisen tärkeitä esimerkkejä lapsille siitä, että aina ei tarvitse suorittaa. Välillä voi myös levätä ja olla villasukat jalassa tekemättä yhtään mitään”, Riina sanoo.
Edellisessä, heinäkuussa julkaistussa artikkelissa Riina pohti myös sitä, miten lapselle ja nuorelle voi tarjota sopivasta rakkautta ja rajoja.
RIINA SUHONEN
· Yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiaalipsykologi. Erityistason voimavarakeskeinen perheterapeutti. Tarkoitus valmistua sosiaalityöntekijäksi vuoden 2019 aikana.
· Työskentelee päivätyössä koulukuraattorina ja iltaisin erityistason perheterapeuttina. Terapeutin työssä lähestymistapana voimavarakeskeinen terapia, jossa hyödynnetään mm. avoimen dialogin mallia.
· Voimavarakeskeisessä perheterapiassa keskitytään perheenjäsenten väliseen dialogiin, myönteisen vuorovaikutuksen edistämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. Avoimen dialogin hoitomallissa (Keroputaan mallissa) korostetaan muun muassa dialogisuutta ja sosiaalisen verkoston merkitystä.
· Sosiaalipsykologian opintojen aikana opiskellut sivuaineena muun muassa psykologiaa, psykiatriaa, sekä lapsiin ja nuoriin liittyvää sosiaalityötä.
· Yksi tärkeimpiä harrastuksia on tanssi, ja harrastaa myös rauhoittavia metsäkävelyitä.