Innostaako teknologian käyttö työssä? Saatat kokea teknoimua.

Saako ärsyttävä matkalaskuohjelma aikaan teknostressipiikin? Vai, oletko ennemminkin innostunut siitä, kun voit käyttää uusimpia sovelluksia ja teknologioita työssäsi. Teknoimu on uusi käsite, joka kuvaa digitaalisten teknologioiden työkäyttöön liittyvää työhyvinvointia.

Olisiko vähemmän kielteistä?

Tarve teknoimun käsitteelle havaittiin OPENA -tutkimushankkeessa. Tutkimusavusteisen kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää, miten opettajat voisivat samanaikaisesti tukea oman koulunsa digitalisoitumista ja työhyvinvointiaan [1]. Kävimme kouluilla suunnittelemassa kehittämistyötä. Opettajat kertoivat, että heitä opetusteknologian käyttö pääasiassa innostaa ja teknostressiä koetaan heidän mielestään vähän. Meiltä pyydettiinkin suoraan: ”Voisitteko mitata teknostressin lisäksi jotain, mikä ei ole niin kielteistä?” Toiveeseen tuntui kiteytyvän jotain uutta, olennaista sekä tutkimisen arvoista. Käynnistimmekin sopivan mittarin etsinnät.

Teknoimu on työn imun erityistyyppi

Koska emme löytäneet sopivaa mittaria, loimme uuden mittarin työn imun käsitteen pohjalle. Myös monet tutkimustulokset tukevat tapaamiemme opettajien huomiota siitä, että teknostressiä ilmenee kyllä työntekijöillä, mutta sen taso ei aina ole kovin korkea. Uudelle mittarille näytti siis olevan laajempaakin tarvetta. Tutkitaanhan yleisempääkin työhyvinvointia monien eri käsitteiden, kuten työstressin, työtyytyväisyyden, työn imun tai työuupumuksen kautta, jotta siitä saataisiin mahdollisimman monipuolinen kuva. Miksei siis myös teknologiaan liittyvää työhyvinvointia?

Teknoimu on myönteinen työhyvinvointikokemus

Määrittelemme teknoimun työn imun erityistyypiksi, joka liittyy laajasti ottaen työssä käytettävään (digitaaliseen) teknologiaan [2]. Laajasti ottaen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että teknoimun kokemus ei välttämättä rajoitu vain tarkkaan teknologian käyttötilanteeseen. Teknoimu on myönteinen motivaatio- ja hyvinvointikokemus, jolle tyypillistä ovat myönteiset tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen tuntemukset. Mittaria ja sen validointia koskeva tutkimusartikkelimme julkaistiin huhtikuussa Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology -lehdessä[2]. Se on vapaasti kaikkien saatavilla.

Pystyvyyden tunne tukee teknoimua

Kun analysoimme pienehköllä suomalaisella opettaja-aineistolla, mitkä tekijät tukevat teknoimua, havaitsimme, että keskeisiä selittäjiä olivat teknologiaan liittyvä pystyvyyden tunne, teknologiaan liittyvä autonomia sekä tuki teknologisen osaamiseen kehittymiselle [3].

Teknologiaan liittyvä pystyvyyden tunne kuvaa subjektiivista kokemusta siitä, että osaa käyttää teknologiaa ja esimerkiksi osaa niin hyvin, että voisi vaikka opettaa sen käyttöä muillekin. Teknologiaan liittyvä autonomia taas liittyy muun muassa siihen, että tulee kuulluksi erilaisissa teknologioihin ja niiden käyttöön liittyvissä päätöksissä. Tuki teknologian käytössä voi olla esimerkiksi sitä, että on riittävästi aikaa uuden opettelulle sekä mahdollisuus kouluttautua tarpeen mukaan.

Tuloksemme viittaavat siihen, että jos haluamme tukea työntekijöiden teknoimua heille on ensinnäkin tarjottava riittävästi aikaa, tukea ja resursseja uuden teknologian opetteluun ja käyttämiseen. Edelleen heidän ääntänsä on kuultava, mielipiteitä kunnioitettava ja otettava mukaan digimuutoksiin. Pystyvyyden tunnetta voidaan parantaa myös eri keinoin. Kiinnostavaa on esimerkiksi se, miten vertais- tai sijaiskokemukset, joissa toinen itse osaavampi käyttää teknologiaa voivat jo tukea pystyvyyden tunnetta.  Myös rakentava palaute realististen pienien tavoitteiden saavuttamisesta voi olla hyvä tuki.

Yhteiset onnistumiset teknologian käytössä olennaisia teknoimun kuvauksissa

Tällä hetkellä analysoin laadullista aineistoa, jota saadakseni olen pyytänyt opetusalan työntekijöitä kirjoittamaan lyhyitä kuvauksia niistä tilanteista, joissa he kokevat teknoimua. Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että esimerkiksi teknologioiden käyttäminen yhdessä, yhteiset onnistumiset sekä toisten tukeminen ovat tyypillisiä elementtejä näissä tilanteissa. Teknoimun sosiaaliset ulottuvuudet ovat siis vasta selviämässä. Toivonkin, että teknoimun käsite ja mittari leviää sekä tutkijoiden että käytännön toimijoiden käyttöön, jotta tieto ilmiöstä kasvaa. Työn digitalisoituminenhan ei vaikuta olevan hidastumassa.  

[1]Mäkiniemi J.-P., Ahola S., Syvänen A., Heikkilä-Tammi K., Viteli J. (2017). Digitalisoituva koulu – hyvinvoivat opettajat? Miten edistää digitalisoitumista ja työhyvinvointia. Tampere: Tampereen yliopisto. (TRIM Research Reports 24). https://trepo.tuni.fi/handle/10024/102027

[2]Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Joensuu, J. (2020). A Novel Construct To Measure

Employees’ Technology-Related Experiences of Well-Being : Empirical Validation of the Techno-Work Engagement Scale (TechnoWES). Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology 5 (1), 4. https://www.sjwop.com/articles/10.16993/sjwop.79/

[3]Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Joensuu, J. (2019). How are technology-related workplace resources associated with techno-work engagement among a group of Finnish teachers? Seminar.net 15 (1), 1-21. https://journals.hioa.no/index.php/seminar/article/view/2919

Jaa
Jätä kommentti