Psykologian apulaisprofessori Michał Bilewicz – Varsovan yliopistosta – digitaalinen media altistaa ennakkoluulojen syntymiselle

Michał Bilewicz toimii psykologian apulaisprofessorina Varsovan yliopistossa ja johtaa siellä Ennakkoluulojen tutkimuskeskusta.  Tällä hetkellä hän on vierailulla Suomessa, ja yksi sosiaalipsykologian päivien pääpuhujista.

Historiallinen teos herätti kiinnostuksen ennakkoluuloihin

Michałia ovat kiinnostaneet ihmisryhmien väliset suhteet siitä alkaen, kun hän opiskeli sosiologiaa. Vielä silloin hän ei ollut täysin ollut varma, haluaisiko hän työskennellä tutkijana vai journalistina. Ollessaan sosiologian opiskelija, Michał luki Jan T. Grossin historiallisen teoksen Neighbours. Teos herätti Mihailin kiinnostuksen niihin teemoihin, joita hän edelleen tänä päivänä tutkii.

”Kirjassa kerrottiin eräästä pienestä Jedwabnen kaupungista Itä-Puolassa ja juutalaisten joukkosurmasta, joka tuossa kaupungissa tapahtui. Teos on herättänyt aikoinaan Puolassa paljon keskustelua siitä, mikä on ollut puolalaisten rooli juutalaisvainojen aikaan” hän kertoo.

Välittömästi kirjan luettuaan Michał meni Jedwabneen ja haastatteli kaupungin vanhimpia asukkaita. Asukkaat kertoivat Michałille ennen sotaa levitetystä kansallispropagandasta ja juutalaisvihamielisistä näkemyksistä, sekä siitä, miten ne vaikuttivat heidän näkemyksiinsä juutalaisista.

”Kylän vanhimpien asukkaiden haastattelu oli minun ensimmäinen kokemukseni ”tutkimuksen” tekemisestä, kun vielä opiskelin sosiologiaa”, hän kertoo.

Myöhemmin Michał vaihtoi sosiologian opinnot sosiaalipsykologiaan, ja aloitti tekemään tutkimusta liittyen ennakkoluuloihin, stereotypioihin, epäinhimilliseen kohteluun ja vihapuheeseen. Tänäkin päivänä ne ovat hänen keskeisimmät tutkimuksen kohteensa.

Vuorovaikutus digitaalisessa mediassa altistaa ennakkoluulojen syntymiselle

Ennakkoluulot siirtyvät ja välittyvät kulttuurisesti ja syntyvät ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Michałin mukaan ne muodostuvat tällä hetkellä vahvasti median vaikutuksesta. Internet on hänen mukaansa voimakkain ennakkoluuloisten näkemysten ja mielipiteiden lähde.

”Perinteisestä mediasta on siirrytty moderniin digitaaliseen mediaan, jolloin ihmiset saavat jatkuvasti internetistä uusia vaikutteita. Tämä prosessi johtaa ennakkoluulojen leviämiseen”, hän valottaa.

”Digitaalinen media on myös kontrolloimaton, koska se on lain sekä poliittisen korrektiuden ulottumattomissa – tämä aiheuttaa sen, että ennakkoluulot ovat läsnä kaikkialla”.

Michał esimerkiksi viittaa erääseen Puolassa toteutettuun kansallisen laajuiseen tutkimukseen, joka osoitti, että yli 90 % nuorista puolalaisista oli kokenut vihapuhetta internetissä.

Michałin mukaan sosiaalipsykologit ovat monien vuosien ajan olleet kiinnostuneita hienovaraisista ennakkoluuloista ja rasismin uusista muodoista. Hänen mukaansa tulisi kuitenkin muistaa, että maailmassa esiintyy myös perinteisiä ennakkoluulon muotoja.

”Tällä hetkellä ilmenevät ennakkoluulot ovat nimenomaan perinteisiä ja räikeitä, eivät hienovaraisia ja piilossa olevia”, Michał painottaa.

”Perinteiset ennakkoluulon muodot ovat myös niitä, jotka johtavat väkivaltaan ja rasistiseen rikoksiin.”

Eurooppalainen identiteetti kansallisen identiteetin rinnalle

Tämän vuoden toukokuussa koittavat Europarlamenttivaalit. Vaikka Michał uskoo, että eri maissa nousevat esiin erilaiset vaaliaiheet, pari teemaa on varmasti tapetilla.

”Brexit ja Euroopan yhteneväisyys tulevat olemaan vaalien keskeisimmät puheenaiheet.”

Mihałilla on myös sanottavaa eurooppalaisen identiteetin ja eri maiden kansallisten identiteettien suhteesta.

”Tiedämme aika vahvasti, että jokainen ihminen kokee eurooppalaisen identiteettinsä heijastavan omaa kansallista identiteettiään. Esimerkiksi saksalaiset ajattelevat, että he ovat tyypillisä eurooppalaisia, kun taas ranskalaiset ajattelevat, että he ovat tyypillisiä eurooppalaisia”. Mihał pohtii.

”Voisimme keskittyä enemmän siihen, että yksilö edustaa sekä eurooppalaista että paikallista identiteettiä. Sen sijaan, että korostaisimme vain omaa kansallista identiteettiämme, voisimme ajatella, että ”olen eurooppalainen ja varsovalainen”. Se voisi vaikuttaa positiivisesti asenteisiimme toisiamme kohtaan.”

Michałin mukaan poliitikot käyttävät usein tunteisiin vetoavaa tapaa puhua, jolla he pyrkivät tavoittamaan yleisönsä. Ilmiö huolestuttaa häntä.

 ”Tällöin politiikassa on enemmän tilaa emootioille, sen sijaan, että siellä annettaisiin tilaa oikealle informaatioille ja poliittisille strategioille. Politiikka on tällöin emootioiden politiikkaa, joka voi jopa vaarantaa yhteisen päätöksenteon.”

Suora kontakti vähentää ennakkoluuloja

Michał tietää, että ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat aina sekä yksilön persoonallisuuden piirteet että tilannetekijät, kuten ekonominen, sosiaalinen ja kulttuurinen tilanne.

”Jos omalla tutkimustyölläni voisin muuttaa maailmassa yhtä asiaa, toivoisin, että ihmiset tulisivat enemmän tietoisiksi siitä, miten erilaiset tilannetekijät vaikuttavat käyttäytymiseen”, hän kertoo.

Michał uskoo siihen, että jos ihmiset ovat tekemisissä ja vuorovaikutuksessa keskenään, se vähentäisi ennakkoluulojen syntymistä. Suurin osa ennakkoluuloista syntyy silloin, kun ihmiset eivät ole vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

”Suora ihmisten välinen kontakti on edelleen paras tapa vähentää toisiin kohdistuvaa ennakkoluuloja”, Michał muistuttaa.


Michał Bilewicz

Artikkelin kuva: Majiec Smierowski

Psykologian apulaisprofessorina Varsovan yliopistossa. Johtaa
Ennakkoluulojen tutkimuskeskusta.

Tutkii ryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiaa, kuten ennakkoluuloja, sovitteluprosesseja ja stereotypioita) sekä poliittista psykologiaa.

Vapaa-aikana hän lukee ja kommentoi politiikkaa ja osallistuu kansalaisopetukseen Puolassa. Yhdessä Dialogifoorumin kanssa he yrittävät motivoida puolalaisia lukio-opiskelijoita tutkimaan historiallista monimuotoisuutta heidän omissa kotikaupungeissaan. Michał uskoo, että historiallisen monimuotoisuuden tutkiminen voi tehdä heistä avoimempia.

Jätä kommentti