Olisitko arvannut? Yksi syy, jonka vuoksi klikkaat klikkiotsikoita!

Klikkiotsikot ovat löytäneet tiensä älypuhelimiimme ja verkkoselaimiimme.  Minkä vuoksi klikkiotsikoita on kaikkialla? Kannattaako klikkijuttujen lukeminen? Ja ennen kaikkea – miksi klikkaamme klikkiotsikoita?

”Klikkiotsikoissa on yleensä kaksi tunnistettavaa piirrettä. Ne ovat shokeeraavia tai kärjistäviä. Lisäksi ne jättävät jotain kertomatta tai arvailujen varaan”, kuvailee sosiaalipsykologi ja Helsingin yliopiston viestinnän yliopistolehtori Janne Matikainen.

Klikkiotsikot eivät välttämättä ole täyttä huijausta, mutta ne pitävät sisällään liioittelua ja mystifiointia.”

Klikkiotsikoiden suosio perustuu niiden houkuttelevuuteen.

”Juuri houkuttelevuus johtaa siihen, että niitä klikataan, vaikka tiedetään otsikkojen hämäävyys. Esimerkiksi outo valoilmiö taivaalla kiinnostaa lukijoita, mutta jos kyse on auringosta tai kuusta, uutisen kärki ei ehkä olekaan kovin mielenkiintoinen”, Matikainen kertoo.

Klikkiotsikoihin ja niiden käyttöön on syytä suhtautua kriittisesti.

”Parhaimmillaan klikkiotsikoiden kautta uutisia saattavat lukea sellaiset ihmiset, jotka eivät niitä muuten lukisi. Mutta kokonaisuutena journalismin kehityksen kannalta klikkiotsikointia ei yleisesti pidetä kovin positiivisena ilmiönä.”

Uutisen tärkeys jää toissijaiseksi

Klikkiotsikot tuovat enemmän kävijöitä verkkoartikkeleille, mikä on tärkeää varsinkin kaupallisille medioille.

”Aiemmin otsikossa piti olla uutinen tiivistetysti, kun taas klikkiotsikoissa nimenomaan ei paljasteta varsinaista uutista. Ongelmallista on, että klikkiotsikot eivät kuvaa kovin hyvin tosiasioita, mikä kuitenkin on journalismin tehtävä”, Matikainen pohtii.

”Laajemmin klikkiotsikoiden käyttö liittyy siihen, että journalismi taiteilee liiketoiminnan ja journalististen arvojen välillä. Monelle toimittajalle voi olla hankalaa tehdä klikkiotsikoita, mutta kävijöitä pitää saada verkkosivuille lähes keinolla millä hyvänsä. ”

Klikkiotsikoiden myötä lukijat saattavat valikoida juttuja otsikoiden houkuttelevuuden perässä, eivätkä niinkään uutisten tärkeyden. Vaikka lukijat saattavat naureskella klikkiotsikoille, niitä siitä huolimatta klikataan ja luetaan.

”Arvostus jonkun median muotoa kohtaan ei välttämättä kulje käsikädessä käytön kanssa. Ihmiset eivät ylipäätään arvosta tai luota kovin paljoa iltapäivälehtiin, mutta silti niitä luetaan verkossa eniten.”

Klikkiotsikkojen käyttö onkin sallitumpaa iltapäivälehdille ja ylipäätään viihdemedialle.

”Yleisradiokin on välillä käyttänyt klikkiotsikoita ja se on aiheuttanut kritiikkiä. Perusteena on se, että kaupallinen ja varsinkin verkossa toimiva media saa klikkausten kautta kävijöitä ja mainosrahaa, mutta Yle ei tätä tarvitse.”

Toisaalta kaikki ”myyvät” otsikot eivät aina ole klikkiotsikoita.

”Klikkiotsikon määrittely on osittain myös mielipidekysymys. Klikkiotsikoita on eri tasoisia ja toiset ovat räväkämpiä kuin toiset. Lisäksi se, että jokin uutinen nostetaan näyttävästi esille, ei välttämättä tarkoita klikkiotsikkoa.”

Median on tunnettava vastuunsa somekohuissa

Yksi klikkiotsikoiden suurimmista ongelmista on se, että hämäävien otsikoiden myötä saattaa levitä väärää tietoa.

”Median pitää tuntea vastuunsa somekohuissa. Usein ne vain lisäävät kohun kierroksia, sen sijaan, että yrittäisivät edistää asiallista yhteiskunnallista keskustelua”, Matikainen painottaa.

”Esimerkiksi maahanmuutossa ja viime aikoina raiskausuutisoinnissa iltapäivälehdet ovat  lisänneet paniikkimielialaa ja siten rohkaisseet ihmisiä rasistisiin näkemyksiin. En suinkaan tarkoita, että tapahtuneista rikoksista pitäisi vaieta, mutta pitäisi myös miettiä kohujen seurauksia.”

Mediakulttuurin kannalta kohut ja skandaalit ovat entistä tärkeämpiä.

”Taustalla on ensisijaisesti taloudelliset paineet saada lukjoita ja kävijöitä verkkosivuille sekä ammatillinen kilpailu skuupeista”, Matikainen pohtii.

——————————————————————————————————————————————

Janne Matikainen


Janne Matikainen on koulutukseltaan valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi.

Tällä hetkellä työskentelee viestinnän yliopistolehtorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

janne.matikainen@helsinki.fi

https://jannematikainen.wordpress.com/




Jaa
Jätä kommentti