Luonto ja tunteet ahdistus

Luonto ja tunteet –hanke tuo ekologisen kriisin lähelle ihmistä: ”Pelkät luonnontieteeseen nojaavat ratkaisut eivät riitä”

Kun julkisuudessa keskustellaan ekologisesta kriisistä, keskitytään yleensä vain luonnontieteen tai talouden näkökulmiin. Myös sosiaalipsykologialla on aiheeseen paljon annettavaa.

Artikkelikuva: Ilja Karsikas

Leena Koivula on sosiaalipsykologi, valtiotieteen maisteri ja opettaja, joka on tehnyt työuraa esimerkiksi ympäristöjärjestössä. Nyt hän työskentelee Koneen säätiön apurahansaajana ja vetäjänä Luonto ja tunteet –hankkeessa. Hankkeessa tarkastellaan ekologista kriisiä tunteiden, kuten ympäristöahdistuksen, näkökulmasta. Tavoitteena on jalkauttaa aiheeseen liittyvää tieteellistä tietoa ja muokata sitä yleistajuiseen ja helposti saavutettavaan muotoon. 

”Hankkeen tarkoitus on herätellä ajatuksia ihmisissä, jotka kokevat ekologisen kriisin etäiseksi ja vahvistaa niitä ihmisiä, jotka jo pyrkivät tekemään parhaansa tai kokevat ahdistusta haastavassa tilanteessa”, Koivula kertoo.  

”Olisi tärkeää, että huoli kanavoituu toiminnaksi ja uskoksi kykyyn vaikuttaa.”

Sosiaalipsykologialla annettavaa ekologisen kriisin ratkaisuissa

Ekologisestä kriisistä ja ilmastonmuutoksesta keskustellaan usein julkisuudessa luonnontieteellisestä näkökulmasta tai sitten pohditaan näiden ilmiöiden vaikutuksia talouteen. 

”Ekologisen kriisin juurisyy on ihmiskunnan käyttäytyminen. Pelkät luonnontieteeseen nojaavat ratkaisut eivät siksi riitä. Tarvitaan myös ymmärrystä siitä, miten ihmiset ajattelevat ja toimivat”, Koivula muistuttaa. 

Koivula kaipaakin keskusteluun monipuolisempiä ääniä, sillä kokonaisvaltainen muutos vaatii yhteistyötä useiden eri alojen kesken. Sosiaalipsykologialla on näihin teemoihin runsaasti annettavaa, sillä tarvitaan ymmärrystä siitä, miten yksilöt ja ryhmät ajattelevat ja toimivat.

”Sosiaalipsykologia auttaa meitä ymmärtämään, miksi ihmiskuntana toimimme epärationaalisesti, vaikka kyseessä on valtava hätätila. Sosiaalipsykologian avulla voimme löytää ratkaisuja, jotka auttavat muuttamaan ihmiskunnan käyttäytymistä ekologisesti kestävämpään suuntaan”, Koivula pohtii. 

Ympäristöahdistuksella tarkoitetaan negatiivisia tunteita, jotka liittyvät ympäristöongelmia koskeviin uhkiin ja uhkakuviin. Ahdistus voi liittyä esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai eläineettisiin ongelmiin. Sosiaalipsykologian keinoin myös ympäristöahdistuksen tunteita voi pyrkiä ymmärtämään ja saamaan niihin tukea. 

”Sosiaalipsykologia on ekologisessa kriisissä hyödyllinen työväline myös sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin vahvistamisen näkökulmasta.”

Pieniä tekoja luonnon hyväksi

Ekologisen kriisin äärellä niin yksilö kuin yhteisökin voi helposti tuntea voimattomuutta. Miten kannattaisi toimia, jos haluaisi tehdä luonnolle hyvää, mutta välttyä ylikuormittumiselta?

”Pohdi, missä ovat vahvuutesi ja millaisten asioiden tekemisestä nautit. Etsi tapa toimia, jossa vahvuutesi pääsevät parhaiten esille. Silloin nautit myös itse tekemisestä. Pohdi myös, onko jokin tietty asia, johon erityisesti haluaisit vaikuttaa”, Koivula kehottaa. 

Luonto ja tunteet -verkkosivustolle on listattu runsaasti erilaisia ja konkreettisia vaikuttamistapoja, joista on helppo lähteä liikkeelle. Tällaisia ovat muun muassa palautteen antaminen yrityksille joiden toimintamallit eivät ole ekologisesti kestäviä, tiedon levittäminen some-kanavissa ja kansanedustajalle kirjoittaminen.

”Sosiaalipsykologina en pysty ratkaisemaan luonnontieteellisiä ongelmia, mutta haluan olla mukana edistämässä arvomaailmaa, joka tukee siirtymistä kohti vastuullisempaa luontosuhdetta. Vastuullinen luontosuhde tarkoittaa minulle sitä, että kohtelemme luontoa ja kaikkia sen eliöitä arvostaen”, Koivula päättää. 


Leena Koivula

  • VTM, sosiaalipsykologi. Opiskellut myös kasvatustieteitä sekä suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. 
  • Työskennellyt ympäristöjärjestössä sekä opetus- ja koulutustehtävissä aikuisten ja nuorten parissa.
  • Työskentelee tällä hetkellä Koneen Säätiön apurahansaajana ja Luonto ja tunteet –hankkeen vetäjänä. Katso lisää: www.luontojatunteet.fi
  • Twitter @leena_koivula
Jaa
Jätä kommentti