Kuinka saattohoitokotia johdetaan?

Saattohoitokoti on paikka, jossa vietetään elämän viimeisiä hetkiä, ja jonne tullaan sanomaan jäähyväisiä. Millaista on toimia esimiehenä erityisen haastavalla terveydenhuollon työkentällä?

Sosiaalipsykologi, eritystason psykoterapeutti Riikka Koivisto on kokenut johtaja terveydenhuollon alalla. Heti sosiaalipsykologiksi valmistumisen jälkeen hän aloitti työskentelyn Suomen Syöpäpotilaat ry:ssä, joka on valtakunnallinen potilasjärjestö syöpään sairastuneille.

”Melko nopeasti pääsin pohjoismaiden ainoan yksityisen syöpäsairaala Docrateen kehitysjohtajaksi. Sieltä siirryin nykyiseen tehtävääni palliatiivisen lääketieteen erityisyksikön ja saattohoitokoti Koivikko-kodin toimitusjohtajaksi”, Riikka kertoo.

Riikka on työskennellyt Koivikko-kodin toimitusjohtajana seitsemän vuoden ajan. Toiminnanjohtajana hän vastaa saattohoitokodin taloudesta, sopimuksista, toimintaympäristöstä, viestinnästä, laadusta, resursseista, henkilöstöstä ja heidän hyvinvoinnistaan. Riikka toimii koko henkilökunnan esimiehenä.

”Esimiehenä toimiminen moniammatillisessa kentässä on sujunut pääsääntöisesti hyvin. Kaikki johdettavat ovat ihmisiä tasan yhtä paljon kuin minäkin, oli rooli sitten ylilääkäri, hoitaja tai keittiön potilasemäntä”, Riikka muistuttaa. 

Niiden lisäksi toimitusjohtajalta edellytetään, että hän aidosti arvostaa asiantuntijoita, kuuntelee ja luottaa heidän näkemyksiinsä asioista.

”En aseta ihmisiä arvojärjestykseen, koska jokaista tarvitaan. Mikään ei pyörisi ilman ihmisten asiantuntijuutta ja osaamista.” 

Puhetekoja, katsetekoja ja empatiatekoja

Riikalle on myös tärkeää, että kaikki muutkin työyhteisössä noudattavat samoja reiluja periaatteita. Hän huolehtii siitä, että työpaikalla käytetään kohteliasta ja ratkaisukeskeistä kieltä. Myös selkeät pelisäännöt ennaltaehkäisevät ison osan ongelmista.

”Olen reagoinut rohkeasti ja selvästi, jos joku johdettavista on toiminut epäoikeudenmukaisesti puhumalla selän takana tai arvostellen. Nämä olivat tilanteita lähinnä tullessani. Kun tilanteita ratkaistiin, sain myös työyhteisön luottamuksen ja kaikkien työhyvinvointi parani”, Riikka kertaa. 

Riikka on tuonut työyhteisöön paljon käytäntöjä, joita hän kutsuu puheteoiksi, katseteoiksi ja empatiateoiksi.  Puheteoilla välitetään kaikkea kiitoksen arvoista ihmisessä ja työssä. Katseteot ovat ystävällisiä silmiin katsomisen hetkiä. Hyvät empatiateot taas ovat toisen rinnalla seisomista silloin, kun työssä on vaikeaa. 

”Ketään ei saa jättää selviytymään yksin. Pienillä tietoisilla teoilla olemme hyväksyttyjä ja arvostettuja tiimin jäseniä niin hyvinä kuin tiukempina aikoina. Paras saamani palaute on suoraan työntekijältä, joka kehui, että osaan rakentaa terveen työyhteisön”, Riikka täsmentää.

Sosiaalipsykologian opit päivittäisessä käytössä

Riikka painottaa, että ihmisillä on oikeus tulla johdetuksi hyvin. Hyvä johtaminen tarkoittaa, että työntekijöillä on tieto ja tunne siitä, että he ovat tarpeellisia, työskentelevät osaamiseensa sopivan tehtäväkentän parissa ja tietävät, mikä on sen arvo kokonaisuuden kannalta.

”Hämmästyttävän useassa työpaikassa johtaminen on aliarvostettu ja huolehtimaton kenttä, joka tuottaa pitkäkestoisia ongelmia.”    

Riikan mielestä on tärkeää huomioida, mitä kaikkea ihmiset tuovat mukanaan esimerkiksi vanhoista työpaikoistaan ja perhesuhteistaan nykyiseen hetkeensä. 

”Sosiaalipsykologina nämä asiat näkee herkästi ja niille voi tehdä jotakin. Johtajat, jotka eivät ole tietoisia näistä asioista, ovat joskus ymmällään työpaikkojen vuorovaikutusongelmien edessä eivätkä tiedä, mikä näihin auttaisi.”

Riikkaa huolestuttaa, että sosiaalipsykologeja ei vielä osata kutsua mukaan ”pöytiin” eli työryhmiin, jossa heitä tarvittaisiin. Muun muassa biopankit ja genomitietous ovat tämän hetken vaikuttamisalueita.   

”Esimerkiksi genomilain ohjausryhmään olisi kuulunut myös sosiaalipsykologi. Siellä käydään läpi isoja teemoja, jossa yksilön asema merkittävällä ja monelle uudella alueella olisi tarvinnut sosiaalipsykologin asiantuntijuutta.” 


Riikka Koivisto

Riikka Koivisto

  • Valmistunut sosiaalipsykologiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2008. Opiskellut myös erityistason psykoterapeutiksi sekä suorittanut Aalto EE:n Johtaminen terveydenhuollossa –kokonaisuuden. 
  • Työskentelee tällä hetkellä toimitusjohtajana Koivikko-kodissa, joka on saattohoitokoti ja palliatiivisen lääketieteen erityisyksikkö Hämeenlinnassa. 
  • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry:n puheenjohtaja.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Sosiaalipsykologi-lehdessä 2/2018. Yllä oleva artikkeli on muokattu versio alkuperäisestä.

Jaa
Jätä kommentti