Mitkä olivat väitöskirjasi päätulokset, toimijuustutkija Elina Renko?

”Tutkin väitöskirjassani, miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituivat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan. Havaitsin, että asennoituminen vaihteli sen mukaan, millaiseksi asiakkaan ja ammattilaisen toimijuudet rakentuivat. Yksinkertaistaen voi todeta, että kun toimijuus oli vankkaa, asennoituminen oli myönteisempää, toimijuuden uhattuna ollessa kielteisempää. Toimijuudella viitataan yksilön kykyyn tehdä valintoja ja toimia niiden mukaisesti. Väitöskirjassani miellän toimijuuden olevan sosiaalinen ilmiö, jota rakennetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja katson toimijuuden olevan mahdollista vain suhteessa toisiin. Toimijuuden säilyttäminen, rakentaminen ja suojaaminen nousi sekä asiakkaiden että ammattilaisten asennoitumisessa niin keskeiseksi, että kutsun toimijuutta väitöskirjassani ”pyhäksi”.

Tutkimukseni tekee näkyväksi toimijuutta tukevia ja uhkaavia piirteitä. Toimijuutta uhkaavat piirteet voivat usein johtua siitä, että asiakassuhteen osapuolilla on erilainen käsitys siitä, millaisesta vuorovaikutusasetelmasta puheeksiotossa ja neuvonnassa on kyse (esim. asiakas tulkitsee puheeksioton alkoholin ongelmakäytön epäilyksi ja ammattilainen sosiaalityöhön kuuluvaksi tilannearvioksi). Puheeksiotto- ja neuvontatilanteessa olisikin tärkeää tunnistaa ne vuorovaikutuksen kohdat, joissa vuorovaikutusasetelmaa koskeva yhteinen ymmärrys alkaa muodostua tai estyä.

Toimijuutta tukeviksi piirteiksi nousevat tutkimuksessani etenkin puheeksioton ja neuvonnan rooli-istuvuus, motivoiva vuorovaikutus ja arkaluontoisuuden tuottamisen taidot. Rooli-istuvuuden osalta tämä tarkoittaa, että toimijuuteen kohdistuva uhka väistyy, jos asiakkaat ja ammattilaiset jakavat ymmärryksen siitä, että puheeksiotto ja neuvonta kuuluu sosiaalityöhön. Yhteinen ymmärrys ei ole itsestäänselvyys mutta sitä on mahdollista rakentaa. Asiakkaan lähtökohdista liikkeelle lähtevä motivoiva vuorovaikutus ja erityisesti asiakkaan muutoshalun vahvistaminen hahmottui keskeiseksi toimijuutta rakentavaksi tekijäksi ja suositeltavaksi puheeksioton ja neuvonnan tavaksi sekä asiakkaiden että ammattilaisten näkökulmasta. Arkaluonteisuuden tuottamisen taidoissa oli puolestaan kyse vuorovaikutteisesta toiminnasta, jossa herkäksi oletettuja aiheita käsitellään esimerkiksi epäsuorasti, pehmentäen ja perustellen.

Toimijuutta tukevat ja uhkaavat tekijät tuovat näkyväksi sen, että puheeksiotossa ja neuvonnassa on kyse vuorovaikutuksesta, jota ei voi irrottaa sosiaalisesta maailmasta ja sen jännitteistä. Väitöskirjani tuo esiin ne yhteisymmärryksen ja kiistelyn ulottuvuudet, joita puheeksiottoon ja neuvontaan liittyy toimijuutta korostavassa yhteiskunnassa.

Millaisissa tehtävissä toimit nyt?

Toimin Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitoksella tutkijatohtorina. Tämänhetkinen tutkimukseni jatkaa luontevasti väitöskirjani ydinteemojen kehittelyä ja keskittyy motivoivaan vuorovaikutukseen liikunnan edistämisen kontekstissa. Koordinoin lisäksi Käyttäytymisnäyttöön perustuva politiikka Argumenta -hanketta. Hanke tuo eri alojen tutkijat, päätöksentekijät ja muut toimijat yhteisten kysymysten äärelle keskustelemaan vaikuttavista keinoista ja siitä, miten käyttäytymisen muutokseen liittyviä haasteita voidaan tehokkaammin ratkoa.”

Elinan väitöskirjan tiivistelmä löytyy täältä.