Floora-hanke tarjoaa ilmaista musiikinopetusta: musiikki on kaikkia yhdistävä kieli

Musiikinopetusta tarjotaan lapsille ja nuorille, jotka sosiaalisista tai taloudellisesta syystä jäävät musiikkiharrastuksen ulkopuolelle.

Teksti: Suvi Jokelainen

Päivi Rechardt, sosiaalipsykologi, viulunsoitonopettaja ja orkesterinjohtaja Musiikkiopisto Juvenaliassa, luotsaa Floora-hanketta, jossa tarjotaan ilmaista musiikkiopetusta 0-28 -vuotiaille lapsille ja nuorille, jotka sosiaalisista tai taloudellisesta syystä jäävät musiikkiharrastuksen ulkopuolelle. Päivi on sitä mieltä, että musiikki yhdistää ihmiset toisiinsa uskonnollisista ja poliittisista taustoista riippumatta.

Floora-hanke aloitettiin vuonna 2014 puolentoista vuoden rakentamisvaiheen jälkeen. Päivin lisäksi hankkeessa on tällä hetkellä viisi muuta työryhmän jäsentä, jotka ovat taustaltaan musiikkipedagogeja tai muutoin musiikkialalla tai musiikkialan hallinnon ammattilaisia.

Hankkeen tavoitteena on, että mahdollisuudesta ilmaiseen, laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen musiikkiopetukseen tulisi pysyvä käytäntö sosiaalitoimen ja musiikkioppilaitosten välille. ”Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus luoda pitkäjänteinen suhde musiikin harrastamiseen ja samalla heillä on mahdollisuus kuulua harrastusyhteisöön”, sanoo Päivi.

Sosiaalityöntekijöille toiminta tarjoaa työkalun syrjäytymistä ehkäisevään työhön, ja lapset tai nuoret ohjataan sosiaalitoimesta musiikkiharrastukseen matalalla kynnyksellä – kiinnostus soittamiseen tai laulamiseen riittää. ”Perheet, lapset ja nuoret saavat valita haluavatko he laulaa vai soittaa, ja myös opetuksen sisällön he päättävät tarjotuista vaihtoehdoista itse. Vaihtoehtoja löytyy muun muassa vauvamuskarin, klassisen kuin rytmimusiikin puolelta”, kertoo Päivi.

Vuodesta 2014 alkaen opetuksessa on ollut yhteensä noin 170 lasta, suurin osa heistä on ollut maahanmuuttajataustaisia.

”Maahanmuuttajalasten kohdalla musiikkitunnit ovat tärkeitä suomen kielen oppimisen ja kotouttamisen kannalta. Kotouttamista tukee esimerkiksi se, että kun lapsi tai nuori käy yksilöopetuksessa, hän pääsee samalla mukaan myös soittoyhteisöön, esimerkiksi soittamaan orkesteriin tai esiintymään matineoihin”, Päivi sanoo.

Hanke on laajentunut eri kaupunkeihin ja opetusta annetaan tällä hetkellä Espoon ja Helsingin lisäksi Kotkassa, Kouvolassa, Mikkelissä, Pietarsaaressa ja Kauhavalla. Hankkeessa on ollut mukana kaikkiaan n. 80 musiikkipedagogia 25 eri musiikkioppilaitoksesta. Musiikkipedagogit ovat opettajia ja muusikkoja, jotka toimivat laajasti eri musiikin alueilla.

Alkuperäinen idea poiki innokkaan työryhmän ja yhteistyön julkisen ja kolmannen sektorin kanssa

Idea sai alun perin alkunsa jo useita vuosia sitten, kun Päivi liikkui Itäkeskuksessa ja kiinnitti huomiota siellä liikkuviin lapsiin ja nuoriin. Samaan aikaan yhteiskunnassa käytiin keskustelua perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä eriarvoisuudesta.

”Aluksi sain idean mennä sosiaalitoimistoon ja ilmoittautua tarjoutua antamaan lapsille ja nuorille viulutunteja vapaaehtoistyönä”, hän kertoo. 

Päivi kuitenkin keskusteli ajatuksistaan musiikkipedagogi-kollegoidensa kanssa, ja lopulta he päätyivät lähettämään yhdessä kirjeen musiikkioppilaitoksille ja opettajayhdistykselle. Kirjeessä he pohtivat, mitä he voisivat musiikkipedagogina yhdessä tehdä katveeseen jääneiden lasten ja nuorten tukemiseksi.

Kirje poiki kymmeniä vastauksia – useat musiikkioppilaitosten opettajat kertoivat pohtineensa samoja asioita ja tuli selkeästi esiin, että myös heillä oli aito kiinnostus ja halu tukea ja auttaa lapsia ja nuoria. Myös opetustilat järjestyivät ilman vuokrakustannuksia, kun Musiikkioppilaitosten rehtorit antoivat luvan heidän opetustilojensa käyttöön. Seuraavaksi Floora-hankkeen puuhanaiset ottivat yhteyttä Helsingin kaupungin kulttuurikeskukseen, Espoon sosiaalitoimistoon ja Helsingin lastensuojeluun. Myös sosiaalitoimesta kiinnostuttiin ideasta, ja sen jälkeen idean ympärille perustettiin Floora-hanke. Hankkeessa on julkisen sektorin lisäksi myös kolmannen sektorin toimijoita, kuten Pelastakaa lapset ry ja Folkhälsan.

”Tämä on siitä hieno hanke, että kaikki ovat hankkeen takana on niin täydellä sydämellä. Meillä on ollut todella hieno työryhmä, jossa kaikilla on sama fokus ja menemme eteenpäin asia edellä”, Päivi iloitsee.

Hänen mukaansa myös kaikki yhteistyötahot joihin hankkeen tiimoilta on oltu yhteydessä, ovat lähteneet siihen mukaan.

”Myös kaikkien yhteistyötahojen kanssa olemme kokeneet hyvää synergiaa”, hän jatkaa.

Tuntien aikana musiikki yhdistää kielestä riippumatta

Päivin mukaan musiikin tekemisessä on aina mukana niin fyysis-motorinen, kognitiivinen kuin emotionaalinen ulottuvuus, ja hän viittaa erilaisiin aivotutkimuksiin, joiden mukaan musiikki muun muassa edistää keskittymiskykyä ja kielellisiä kykyjä, toimii tunteiden kanavana ja parantaa myös päättelykykyä. 

Päivi kertoo, että joskus lapsi tai nuori ei osaa kunnolla suomen kieltä, mutta silloin auttavat ilmeet ja elekieli, ja lapselle voi opettaa asioita myös esimerkiksi kädestä pitäen. Tuntien aikana Päiviä koskettaa se, miten niiden aikana syntyy luova ja yhteinen jaettu tila, jossa lapsen kanssa rauhoitutaan yhteiseen tekemiseen. 

”Musiikki on kansainvälinen ja meitä kaikkia syvästi yhdistävä kieli”, hän sanoo.

——————————————————————————————-

Päivi Rechardt

Valmistunut Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta viulunsoitonopettajaksi vuonna 1984 ja Helsingin yliopistosta sosiaalipsykologian pääaineesta valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2005. Sivuaineena lukenut psykologiaa ja psykiatriaa.

Toimii tällä hetkellä viulunsoitonopettajana, johtaa orkesteria musiikkiopisto Juvenaliassa Espoossa sekä toimii Amabile ry:n toiminnanjohtajana. Amabile ry on taustayhdistys, joka on perustettu Floora-hanketta varten.

On kirjoittanut pro gradu -tutkielmansa pohjalta artikkelin Psykologi-lehteen. Artikkeli ”Koululaisten häiriöherkkyys ja kontrolliselitykset” on julkaistu Psykologi-lehdessä 04/2005.

Vapaa-ajallaan nauttii erityisesti hetkistä, kun voi käydä avartavia keskusteluja ihmisten kanssa. Harrastaa liikuntaa, pyöräilyä ja uintia.

Tulevaisuuden ammatilliset haaveet liittyvät oman soittamisen taiteelliseen kehittämiseen.

Floora-hanke:

Tavoitteena on juurruttaa julkisen rahoituksen piirissä olevien sosiaalitoimen ja musiikkioppilaitosten yhteistyöstä pysyvä käytäntö, jossa musiikinopetusta tarjotaan myös niille lapsille ja nuorille, jotka halustaan huolimatta jäävät taloudellisista, tiedollisista tai sosiaalisista syistä musiikkiharrastuksen ulkopuolelle. Hankkeen ajatuksena on, että musiikkiopetus olisi avointa kaikille sosiaalitoimiston asiakkaina oleville lapsille ja nuorille.

Hankkeen rahoittajina ovat toimineet sekä julkiset tahot että yksityiset säätiöt ja rahastot, muun muassa Helsingin kaupunki, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Kulttuurirahasto. Floora-hanke on mukana Taideyliopiston ArtsEqual-tutkimushankkeessa. Kaksi alun perin hankkeen työryhmän jäsentä, valmistelee tällä hetkellä väitöskirjaa Floora-hankkeeseen liittyen.

Hanke sai Vuoden Taidekasvatusteko -palkinnon joulukuussa 2017. Hankkeen suojelijana toimii lastenpsykiatri Jari Sinkkonen.

Artikkelin kuva: Venla Lehtinen