Tieteen kentältä: Instagramin #onnellinen-hastagia käytetään usein sosiaalisia suhteita, fyysistä ulkonäköä ja vapaa-aikaa kuvaavien kuvien yhteydessä

Jennifer De Paola ja Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistosta sekä Jari Hakanen Työterveyslaitokselta toteuttivat tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, minkälaisia kuvia Instagramissa käytettiin onnellinen hashtagien yhteydessä. Tutkimuksen aineistona käytettiin yhteensä 650:tä suomalaisen Instagram-käyttäjän postausta, jotka oli merkitty #onnellinen.

“Aineiston perusteella voimme todeta, että on olemassa seitsemän aihetta, jotka nousivat eniten esiin kuvissa onnellinen -hastagin käytön yhteydessä: sosiaaliset suhteet, fyysinen ulkonäkö, vapaa-aika, menestys, lemmikit, luonto ja materiaaliset asiat”, kertovat tutkijat.

Näistä eniten onnellinen-hastagin yhteydessä postattiin sosiaalisia suhteita, fyysistä ulkonaäköä ja vapaa-aikaa kuvaavia kuvia.

Sosiaalisista suhteista kertovat kuvat olivat pääasiassa sellaisia, joissa esiintyi Instagramin käyttäjä esimerkiksi yhdessä ystäviensä kanssa, tai kuvia, joissa käyttäjä esiintyi yksin, mutta hän oli merkinnyt kuvan yhteyteen ystävyyteen viittaavan hastagin.

Fyysinen ulkonäkö liittyi kuviin, joissa oli pääasiassa otettu selfieitä sekä laitettu tekstejä, joiden voi tulkita kuvaavan tyytyväisyyttä omaan ulkonäköön esimerkiksi kuntosalilla tai kotona peilin edessä.

Vapaa-aikaa oli usein kuvattu symbolisilla kuvilla, joissa oli kuvattu esimerkiksi juomia tai muita asioita, jotka ilmaisivat käyttäjän aikaa työnteon ulkopuolella.

“Se, minkälaisia kuvia Instagramin käyttäjät postaavat onnellinen-hastagin yhteydessä antaa meille tärkeää tietoa ja auttaa meitä ymmärtämään, miten käyttäjä itse kokevat elämänsä ’onnelliset hetket’. 

Lisäksi postauksilla on vaikutusta muihin käyttäjiin, jotka katsovat, tykkäävät, jakavat ja tuottavat omia onnellisuuspostauksiaan, sillä 

 #onnellinen-postauksissa rakentuu yhteisesti jaettu kuva siitä mitä onnelliseen elämään kuuluu ja miltä onnellisuuden kuuluisi näyttää. 

”Tätä kautta onnellisuus -kuvat voivat myös luoda sosiaalista painetta siitä, että oman onnellisuuden edellytyksenä olisivat samat asiat, joista toiset näyttävät tulevan onnellisiksi”, tutkijat toteavat.

Tutkimuksen taustalla halu tutkia luonnollisissa tilanteissa esiintyvää onnellisuutta

Jennifer De Paola ja Eemeli Hakoköngäs sekä Jari Hakanen toteavat, että Suomi on sijoittunut maailman onnellisemmaksi maaksi vuosittaisessa Maailman onnellisuusraportissa sekä vuonna 2018 ja 2019, mutta tästä huolimatta tällä hetkellä ei vielä tiedetä kovinkaan paljon ihmisten jokapäiväisestä onnellisuudesta.

 “Onnellisuustutkimukset keskittyvät mittaamaan onnellisuutta, mutta yleensä mitta-asteikossa käytetään valmiita määritelmiä onnellisuudesta. Tällöin ei välttämättä saada käsitystä siitä, miten ihmiset itse kokevat onnellisuuden”, he kertovat.  

Tutkijoiden mukaan sosiaalisen median alustojen yleisyys, esimerkiksi Instagram, tarjoaa uuden lähestymistavan siihen, miten ihmiset itse esittävät ja rakentavat käsitystä onnellisuudesta sekä siihen, mitä asioita he itse liittävät onnellisuuteen jokapäiväisessä elämässään.

Tutkijat myös toteavat, että pelkästään sanat eivät kerro riittävästi siitä, miten sosiaalista tietoa, esimerkiksi käsitystä onnellisuudesta, luodaan, ja miten se muotoutuu, vaan myös kuviden käyttö on siinä keskeisessä roolissa:

“Jokapäiväistä vuorovaikutusta tapahtuu nykyään paljolti sosiaalisessa mediassa, ja suurin osa sosiaalisen median käytöstä on kuviin perustuvaa”, he toteavat.

Jennifer De Paola, Eemeli Hakoköngäs ja Jari Hakanen esittelevät tutkimuksensa tuloksia tänään Sosiaalipsykologian päivillä työryhmässä Social media in  socialpsychological research. Lisätietoja työryhmistä löytyy täältä: http://www.uef.fi/web/sospsyk2019/tyoryhmat

Jätä kommentti