Säännöt
Yhdistyksen nimi on Suomen sosiaalipsykologit ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
Yhdistyksen tarkoituksena on sosiaalipsykologien ammatillisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen, ammatin tunnetuksi tekeminen, valmistuneiden sosiaalipsykologien ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen, alan koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen sekä toimiminen sosiaalipsykologeja yhdistävänä elimenä. Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokous-, neuvottelu-, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä tekee aloitteita ja pitää yhteyttä viranomaisiin, elinkeinoelämään, järjestöihin, yliopistoihin ja korkeakouluihin sekä harjoittaa alaansa koskevaa julkaisutoimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.
Varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä sosiaalipsykologian korkeakoulututkinnon suorittanut tai tällaista tutkintoa opiskeleva yliopiston tai korkeakoulun kirjoissa oleva tai muutoin sosiaalipsykologian alalla toimiva henkilö. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä myös opiskelijoiden muodostama rekisteröity yhdistys tai muu yhdistyksen tarkoituksia ja toimintaa edistävä oikeuskelpoinen yhteisö. Yhdistykseen voi liittyä kannattajajäseneksi yksityisiä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä. Yhdistyksen kokous voi kutsua kunniajäseniksi sosiaalipsykologian alalla tai yhdistyksen päämäärien hyväksi ansiokkaasti toimineita henkilöitä. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
Yhdistyksen jäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruudesta päätetään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa. Varsinaisten ja kannattajajäsenten jäsenmaksuissa noudatetaan kolmea maksuluokkaa: Jäsenmaksuluokka I koskee työssäkäyviä varsinaisia jäseniä. Jäsenmaksuluokka II koskee opiskelijoita, työttömiä ja vastaavassa taloudellisessa asemassa olevia varsinaisia jäseniä. Jäsenmaksuluokka III koskee varsinaisina jäseninä olevia yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä kannattajajäseniä. Jäsenmaksuluokan II jäsenmaksu on enintään puolet (½) jäsenmaksuluokan I maksusta. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua. Yhdistyksen hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi ja poistaa tämän jäsenrekisteristä, ellei tämä ole maksanut jäsenmaksua kahtena peräkkäisenä vuotena.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 2-10 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-5 yleisvarajäsentä. Syyskokouksessa nimetään varajäsenten kutsumisjärjestys hallituksen kokouksiin. Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat henkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Puheenjohtaja tai hänen estyessään varapuheenjohtaja kutsuu tarvittavat varajäsenet hallituksen kokoukseen, varsinaisen jäsenen ilmoitettua poissaolostaan. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa. Jos hallituksen jäsen on estynyt osallistumaan kokoukseen, hän voi osallistua äänestykseen valtakirjalla. Tarvittaessa hallituksen kokouksia on mahdollista järjestää teknologiavälitteisesti.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille tammikuun kuluessa. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään helmikuun kuluessa kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähettämällä kutsu yhdistyksen sähköpostilistan kautta ja julkaisemalla se yhdistyksen verkkosivuilla tai lähettämällä se kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi, kevätkokous maaliskuun aikana ja syyskokous marraskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Yhdistyksen kokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä on äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni. Muilla jäsenillä on yhdistyksen kokouksissa ainoastaan läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokoukseen voi hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus, valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa, todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, hyväksytään kokouksen työjärjestys, esitetään tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen sekä toiminnantarkastuskertomuksen, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille, käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus, valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa, todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, hyväksytään kokouksen työjärjestys, päätetään yhdistyksen jäsenmaksun suuruudesta, vahvistetaan talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle kalenterivuodelle, valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavalle toimikaudelle, valitaan hallituksen muut jäsenet, valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa, käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat ja ne asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen lopettamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
