Sosiaalipsykologit 2016 -selvitys

teksti: Mia-Marisa Ranta, Esa Torniainen, Samuli Salojärvi, Suvi Jokelainen, Juha Savolainen ja Johanna Backman

 

Sosiaalipsykologi 2016 -kyselyn aineisto kerättiin touko-heinäkuussa 2016 verkossa täytettävällä sähköisellä lomakkeella. Kyselyllä kartoitettiin sosiaalipsykologien työtilannetta, työhön sijoittumista ja työllistymisen haasteita sekä selvitettiin samalla, millaisia toiveita vastaajilla on suhteessa Suomen sosiaalipsykologit ry:n toimintaan. Kysely on tehty kahdesti aiemmin, vuosina 2010 ja 2013.

Taustatietoa kyselystä ja vastaajista

Kyselyyn vastasi yhteensä 199 henkilöä (v. 2013 vastaajia oli 209). Heistä 82 % oli naisia, mikä kertoo alan naisvaltaisuudesta. Lähes puolet vastaajista (47%) oli opiskellut Helsingin yliopistossa. Vastaajista 30 % oli opiskellut Tampereen yliopistossa ja 23 % Itä-Suomen (ent. Kuopion) yliopistossa. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut opiskelleensa muualla. Vastaajien keski-ikä oli 39 vuotta.

Vastaajista 13 %:lla oli alempi korkeakoulututkinto (kandi) ja 65 % oli opiskellut maisterintutkinnon. Lisensiaatteja oli 1 % ja tohtoreita 7 %. Opiskelijoita, joilla oli tutkinto vielä kesken ilmoitti olevansa 14 % vastaajista.

Vastaajista 37 % asui Helsingissä, 16 % Tampereella, 11 % Kuopiossa, 6 % Espoossa ja 5 % Vantaalla. 25 %:lla vastaajista asuinpaikkakunta oli jokin muu.

Työtilanne

Kaikista vastaajista 74 % oli töissä - tämä pitää sisällään niin koko- kuin osa-aikaisen työn samoin kuin freelance-työn, apurahalla työskentelyn sekä osa-aikaisen työn opiskelun tai eläkkeen ohella. Eläkkeellä ilmoitti olevansa 2 % , opiskelijoina 12 % ja pitkillä vapailla 6 % (so. perhe-, opinto-, vuorottelu-, virka- ym. vapaat). Yhdistyksen jäsenistä töissä oli hiukan suurempi osa kuin kaikista vastaajista, 77 %, mitä selittää se, että kaikki eläkkeellä olevat vastaajat olivat jäseniä ja ei-jäsenistä suhteellisesti suurempi osa oli opiskelijoita kuin jäsenistä. Töissäolevista 83 % oli kokoaikaisesti töissä ja kokoaikaisessa vakituisessa työsuhteessa oli 54 % työssäkäyvistä. Yrittäjiä tai freelancereitä oli 7 % työssäkävijöistä.

Sijoittuminen

Työelämässä olevien 156 vastaajan asema työmarkkinoilla jakaantui oman ilmoituksen mukaan näin: 5 % ylin johto, 8 % keskijohto, 53 % asiantuntija, 14 % toimihenkilö ja 21 % työntekijä. Jakauma on varsin samanlainen kuin vuoden 2013 kyselyssä - työntekijöinä itseään pitävien osuus tosin on hiukan laskenut ja muiden noussut.

Työelämässä olevat vastaajat sijoittuivat laajasti yhteiskunnan eri sektoreille: julkisella sektorilla oli 33 % (2013: 34 %), yliopistoissa ja korkeakouluissa 11 % (15 %), yksityisellä sektorilla 33 % (28 %), ja kolmannella sektorilla 20 % (21 %). Loput 3 % ei vastannut kysymykseen tai “ilmoitti olevansa sektoreista vapaalla vyöhykkeellä”.

Työskentelyaloittain (siis työn sisällön, ei välttämättä työantajan toimialan suhteen) työelämässä olevat vastaajat sijoittuivat seuraavasti: sosiaali- ja terveysala 34 % (2013: 33 %), opetus ja koulutus 17 % (18 %), tutkimus 14 % (13 %), henkilöstöhallinto 13 % (12 %), tiedotus ja viestintä 6 % (3 %), hallinto 4 % (5 %). Loput 13 % sijoittuivat oman ilmoituksensa mukaan 19 eri alalle, jonka ei voi katsoa sisältyvän em. aloihin. Jakauma vahvistaa käsitystä siitä, että sosiaalipsykologit sijoittuvat hyvin laajalti työlämän eri aloille.

Palkka ja tyytyväisyys siihen

Palkkaa kysyttiin kategoria-asteikolla. Seuraavissa tarkasteluissa on otettu huomioon vastaukset vain niiltä kokoaikaisesti ansiotyössä olevilta, jotka vastasivat kysymykseen. Alle 2000 euron kuukausipalkka oli 4 % (2013: 8 %); yli 5000 euron palkkaa nautti 12 % (9 %). Pääosa sijoittui näiden välille oheisen kaavion mukaisesti.

Työskentelyaloittain palkkaus vaihteli jonkin verran; oheisessa kaaviossa alemman palkan osuus ko. alalla toimijoista on merkitty tummemmalla ja korkeamman palkan vaaleammalla.

Kokemus palkkauksen oikeudenmukaisuudesta vaihteli jossain määrin työskentelyaloittain: tyytyväisimpiä oltiin hallinnon alalla, jossa 100 % (2013: 90 %) koki palkan vastaavan työn vaativuutta ja työpanosta melko hyvin tai täysin. Kohtalaisen hyvä tilanne oli myös muilla aloilla: koulutus 78 % (80 %), tutkimus 78 % (68 %) ja sosiaali- ja terveysala 75 % (43 %), jossa oli tapahtunut huomattava parannus. Peränpitäjänä oli henkilöstöala: 71 % (73 %). Muilla kuin em. aloilla tyytyväisiä oli 85 % (82 %) ja kaikista tarkasteluun mukaan otetuista 78 %.

Palkkaus
Palkkaus työskentelyaloittain

Työn ja koulutuksen vastaavuus

Valtaosa, 76 % vastaajista ilmoitti olevan koulutustaan vastaavissa töissä. Täysin koulutustaan vastaavissa töissä ilmoitti olevansa 39 % vastaajista, ja läheisesti koulutustaan vastaavissa tehtävissä 37 % vastaajista. 17 % koki olevansa vain etäisesti koulutusta vastaavissa töissä, ja 8 % koki että työ ei vastannut koulutusta lainkaan.

Eri aloista varsinkin opetus ja koulutusalalla (93%), tutkimuksessa (88%), henkilöstöalalla (86%), sosiaali- ja terveysalalla (83%), tiedotus- ja viestintäalalla (78%) sekä hallinnossa (71%) toimivat vastaajat raportoivat olevansa koulutustaan joko täysin tai läheisesti vastaavissa tehtävissä.

Koulutustaan vastaavassa työssä olevat kokivat usein, että pystyivät soveltamaan opintojaan työssään, ja olipa joukossa myös niitä, jotka olivat opiskelleet sosiaalipsykologiaa kartuttaakseen työelämätaitojaan. Toisaalta sosiaalipsykologin opintoja vastaava työ koettiin joskus vaikeaksi määrittää.

Työtyytyväisyys

Työssäolevista lähes kolmasosa oli erittäin tyytyväisiä työssään, ja tyytyväisiä (erittäin tai melko tyytyväisiä) oli yhteensä peräti 82 % (2013: 81 %). Erittäin tyytymättömiä oli 3 % (5 %). Sektoreittain työtyytyväisyys ei vaihdellut kovin suuresti: vain kolmas sektori erottui hiukan muita heikompana, siellä oli eniten erittäin tyytymättömiä (7 %) ja vähiten tyytyväisiä (75 %).

Tyytyväisimpiä olivat apurahatutkijat: erittäin tai melko tyytyväisiä oli 100 % sekä yrittäjät/freelancerit 90 % (2013: 100 %). Myös kokoaikaiset olivat varsin tyytyväisiä: vakituisessa työsuhteessa 86 % (90 %) ja määräaikaisessa 81 % (73 %). Osa-aikaiset olivat jonkin verran tyytymättömämpiä: vakituiset 57 % (43 %) ja määräaikaiset 50 % (88 %).

Tyytyväisimpiä työssäolevia vastaajia oli etenkin kahdella alalla: tutkimus 96 % (2013: 88 %) ja henkilöstöala 94 % (95 %). Lähellä keskiarvoa olivat hallinto 83 % (75 %) sekä koulutus ja opetus 83 % (86 %). Hiukan keskiarvon alapuolella sen sijaan oli sosiaali- ja terveysala 80 % (80 %).

Kuten odottaa saattaa, tyytyväisyys oli korkeinta niillä, joiden työ vastasi sosiaalipsykologian koulutusta täysin: 98 % (99 %) tai läheisesti: 86 % (80 %) ja heikointa niillä, joilla vastaavuus oli etäinen: 57 % (67 %) tai sitä ei ollut lainkaan: 30 % (27 %). Erittäin tyytymättömiä ei ollut lainkaan niissä, joiden työ vastasi koulutusta täysin, kun taas koulutusta lainkaan vastaamatonta työtä tekevistä 10 % (33 %) oli erittäin tyytymättömiä.

Työllistyminen ja sen haasteet

Vastaajista 87 % ilmoitti kuuluvansa työvoimaan, millä tässä tarkoitetaan työllisiä ja työttömiä yhteensä, pois lukien päätoimiset opiskelijat ja eläkeläiset. Työvoimaan kuuluvista vastaajista 92 % ilmoitti olevansa työllisiä, millä tässä käsitetään koko- tai osa-aikaisesti ansiotyössä olevat (mukaan lukien apuraharahoitteinen tutkimus) sekä tilapäisesti työstä poissa olevat (esim. perhevapaa) vastaajat.

Noin 8 % työvoimaan kuuluvista vastaajista oli työttömiä työnhakijoita. Sosiaalipsykologien työttömyys on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kolmen vuoden aikana. Vuonna 2013 toteutetussa kyselyssä työttömänä ilmoitti olevansa vain 2,7 % työvoimaan kuuluvista vastaajista. Kaikista vastaajista noin 15 % ilmoitti nyt olleensa työttömänä viimeisen viiden vuoden aikana vähintään kuusi kuukautta. Vastaavasti 72 % ei ollut kokenut työttömyyttä tuona aikana. Kyselyhetkellä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautui 7 % kaikista vastanneista, mikä on lähes samalla tasolla kuin Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n vuoden 2014 tekemässä kyselyssä.

Työllistymisen haasteina nähtiin esimerkiksi viime vuosina Suomea vaivannut vaikea taloustilanne ja kova kilpailu työpaikoista. Myös sosiaalipsykologin tutkinnon tunnettuus työnantajien keskuudessa koettiin puutteelliseksi. Keskeisenä haasteena mainittiin myös, ettei sosiaalipsykologin tutkinto pätevöitä tiettyyn ammattiin, tai että pätevyysvaatimukset ovat muuttuneet.

Liittoon kuuluminen

Valtaosa vastaajista, 71 % , ilmoitti kuuluvansa johonkin ammattiliittoon. Näistä vastaajista 65 % kuului Yhteiskunta-alan korkeakoulutettuihin, ja seuraavina tulivat OAJ (8%), Talentia (4%) ja Tieteentekijöiden liitto (4%). Kaikista vastaajista 12 % kuului ainoastaan työttömyyskassaan, noin kuudennes vastaajista ei kuulunut liittoon eikä kassaan.

Sosiaalipsykologien ammatillinen ydinosaaminen

Vastaajia pyydettiin kyselyssä kuvailemaan sosiaalipsykologien ammatillista ydinosaamista. Osaamista kuvaava aineisto koostui avovastauksista. Aineisto luokiteltiin edellisen kyselyn tapaan 1) substanssiosaamiseen, 2) ajattelun taitoihin, 3) tiedon hakuun ja käsittelyyn sekä kirjoittamiseen liittyviin taitoihin, 4) tutkimus- ja menetelmäosaamiseen, 5) käytännön taitoihin, sekä 6) henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai taitoihin. Vastausten perusteella sosiaalipsykologien substanssiosaaminen on laajaa, painottuen ryhmädynamiikkaan ja vuorovaikutusosaamiseen. Usein toistuivat myös maininnat yleisestä teoreettisesta osaamisesta koskien esimerkiksi sosiaalista identiteettiä, todellisuuden sosiaalista rakentumista sekä ihmisen toimintaa erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Substanssiosaamista hahmotettiin vastauksissa myös yksilön, yhteiskunnan ja kulttuurin välisten suhteiden sekä organisaatioiden ja työyhteisöjen osalta.

Toisena laajana ydinosaamisalueena vastauksissa näyttäytyivät erilaiset ajattelun taidot, painottuen analyyttiseen ja kriittiseen ajatteluun sekä laajojen asiakokonaisuuksien hahmottamiseen ja ymmärrykseen. Ajattelun taidoissa korostui myös sosiaalipsykologisten teorioiden ja tutkimuksen soveltaminen ympäristön ja sen tapahtumien hahmottamisessa. Myös käytännön taitojen osuus näyttäytyi avovastauksissa merkittävänä. Erityisesti osaamista vuorovaikutus- ja ryhmätyötilanteissa tuotiin vastauksissa esille. Kaikkiaan avovastausten perusteella sosiaalipsykologeista syntyy kuva analyyttisinä ja kriittisinä ajattelijoina sekä laajoja asiakokonaisuuksia hahmottavina osaajina. Tutkimus- ja menetelmäosaamiseltaan sekä käytännön taidoiltaan sosiaalipsykologit näyttäytyvät moniosaajina ja näitä taitoja arvossa pitävinä asiantuntijoina.

Kaikkiaan avovastausten painotus mukailee vuoden 2013 Sosiaalipsykologi-kyselyä. Kysymys ydinosaamisesta vaikuttaa edelleen myös haastavalta, sillä vain hiukan yli puolet vastaajista oli vastannut kysymykseen.

 

Sosiaalipsykologien osaaminen

Substanssiosaaminen

  • ryhmädynamiikka

  • vuorovaikutus

  • yleinen teoreettinen osaaminen

  • yksilö, yhteiskunta ja kulttuuri

  • organisaatiot ja työyhteisöt

  • käyttäytyminen

  • hyvinvointi ja mielenterveys

  • vähemmistöt ja maahanmuutto

Ajattelun taidot

  • analyyttisyys ja kriittisyys

  • laajojen asiakokonaisuuksien hahmottaminen ja ymmärrys

  • sosiaalipsykologiset silmälasit

  • erilaisten näkökulmien ja ihmisten ymmärtäminen

Tiedon hakuun ja käsittelyyn sekä kirjoittamiseen liittyvät taidot

  • tiedon haku, käsittely ja soveltaminen

  • kirjoitustaito

Tutkimus- ja menetelmäosaaminen

Käytännön taidot

  • käytännön osaaminen, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot

  • opettaminen, kouluttaminen, ohjaus

  • projektinhallinta, suunnittelu, kehittäminen

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot

Ammatillinen asema

Näkemykset koskien ammattinimikettä ja sitä, pitäisikö se virallistaa, vaihtelivat vastaajien kesken. Vastaajista 36 % oli sitä mieltä, että sosiaalipsykologi ei ole yhtenäinen ammatti vaan tieteenalapohjainen koulutus, jonka pohjalta voi sijoittua moniin ammattehin, joten kysymys ammattinimesuojasta ei ole relevantti. Sosiaalipsykologin ammattinimikkeen laillistamista tai nimikesuojausta terveydenhuollon alalla kannatti kuitenkin 35 % vastaajista. Yhteensä 18 % oli taipuvaisia ajattelemaan, että sosiaalipsykologin tulisi voida käyttää psykologin laillistettua ammattinimikettä terveydenhuollon alalla, mahdollisesti tarvittaessa lisäkoulutuksen jälkeen. Sen sijaan 6 % ilmoitti, ettei nimikeasia kosketa tai kiinnosta heitä. Suunnilleen saman verran vastaajia oli valinnut “Muu”-vastausvaihtoehdon.

Ammattinimikettä koskevien näkemysten jakautumisessa ei ollut merkittävää eroa vuonna 2013 tehdyn kyselyn vastauksiin verrattaessa.

Epävirallista sosiaalipsykologi-nimikettä jossakin ammatillisessa yhteydessä oli kertomansa mukaan käyttänyt 66 % kaikista vastaajista.

Suomen sosiaalipsykologit ry ja sen toiminta

Vastaajista 68 % kertoi olevansa Suomen sosiaalipsykologit ry:n jäseniä. Kyselyyn vastanneista ei-jäsenistä peräti 72 % suunnitteli kuitenkin jäseneksi liittymistä.

Yhdistyksen jäsenmaksu on työssäkäyviltä jäseniltä 25 euroa/vuosi sekä työttömiltä, opiskelijoilta ja muilta vastaavassa taloudellisessa asemassa olevilta 8 euroa/vuosi. Jäsenmaksun suuruudesta kysyttäessä yli 90 % kysymykseen vastanneista piti nykyistä jäsenmaksua sopivana.

Yhdistyksen rooli

Vastaajilta kysyttiin, millaisena he näkevät Suomen sosiaalipsykologit ry:n roolin sosiaalipsykologien yhteisenä yhdistyksenä. Avoimeen kysymykseen yhdistyksen roolista vastasi 87 kyselyyn osallistunutta henkilöä. Vastaukset olivat siis laadullisia ja niille tehtiin temaattinen analyysi.

Vastaajat näkivät yhdistyksen ennen kaikkea sosiaalipsykologien keskinäisen verkostoitumisen mahdollistajana (35%).Yhdistyksen rooli sosiaalipsykologien tunnettavuuden edistäjänä nousi myös vahvasti esiin. Vastaajista 24% koki yhdistyksen roolin liittyvän nimenomaan sosiaalipsykologian tunnettavuuden edistämiseen. Seuraavaksi eniten vastaajat kokivat yhdistyksen roolin liittyvän edunvalvontaan (22%). Edunvalvontaan liittyvissä vastauksissa mainittiin sosiaalipsykologien ammatillisen aseman parantaminen työmarkkinoilla sekä ammattinimikeasian edistäminen.

Vastaajista 16 % koki yhdistyksen roolin liittyvän tiedottamiseen, vastauksissa mainittiin tiedottaminen muun muassa tutkimuksista ja ajankohtaisista asioista. Noin 7 % vastaajista mainitsi vastauksissa yhdistyksen lehden ja 7 % tapahtumien järjestämisen.

Tilaisuudet ja toiminta

Vastaajilta kysyttiin, kuinka yhdistys voisi parhaiten palvella sosiaalipsykologeja. Vastauksia sai valita valmiiksi annetulta listalta useampia. Vastaajien mielestä tärkeimmiksi nousivat ammatillisen aseman edistäminen (77 % oli valinnut vaihtoehdon) sekä tiedottaminen ajankohtaisita sosiaalipsykologeja koskevista aiheista (78 %). Luentojen ja koulutusten (66%) sekä virkistys- ja verkottumistapahtumien (41%) järjestäminen sekä lehden julkaisu (49 %) ja verkkosivuston ylläpitäminen (47 %) saivat myös merkittävää kannatusta. Sen sijaan melko pieni osa vastajista piti matkojen ja retkien järjestämistä (11 %) tärkeänä.

Vastaajien näkemykset olivat pitkälti samansuuntaiset kuin vuonna 2013 tehdyssä kyselyssä lukuunottamatta tiedottamista, joka oli uutena vaihtoehtona mukana nyt ensimmäistä kertaa. Onkin kiinnostavaa, että tiedottaminen ajankohtaisista asioista oli vastaajien mukaan yhdistyksen tärkein tehtävä yhdessä ammatillisen aseman edistämisen kanssa.

Vastaajista 60 % kertoi joskus osallistuneensa Suomen sosiaalipsykologit ry:n järjestämään tilaisuuteen. Avovastauksista selvisi, että syitä siihen, miksi 40 % vastaajista ei ollut osallitunut yhdistyksen tilaisuuksiin, oli useita. Useimmin syyksi mainittiin välimatka asuin/työpaikkakunnan ja Helsingin välillä. Kiire ja tilaisuuksien huono ajankohta mainittiin myös melko usein sekä se, ettei tilaisuuksien aihe ollut sopinut omiin kiinnostuksen kohteisiin. Muutamat myös kokivat, että osallistumisen kynnys oli tuntunut liian korkealta.

Vastaajilta kysyttiin myös kiinnostuksesta antaa aikaansa vapaaehtoisena yhdistyksen hyväksi. Kysymykseen oli vastannut 170 henkilöä. Yli puolet kysymykseen vastanneista (54 %) kertoi, että voisi toimia jollain tavalla yhdistyksen hyväksi. Kolmannes (31 %) kertoi, että voisi avustaa Sosiaalipsykologi-lehteä tai kirjoittaa blogiin. Tapahtumien järjestämisessä voisi auttaa neljännes (26 %), kun puolestaan noin viidennes (21 %) oli kiinnostunut jopa hallitustoimintaan mukaan tulemisesta.

Yhdistyksen järjestämän koulutuksen sisältö ja hinta

Vastaajilta kysyttiin, kokevatko he, että olisi laajempaa tarvetta jollekin sellaiselle koulutukselle, luennolle tai tilaisuudelle, jota yhdistys ehkä voisi järjestää. Kyseessä oli avokysymys, johon vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa vastauksensa.

Koulutustoiveissa toivottiin varsinkin työelämään liittyviä koulutuksia. Toisaalta kaivattiin tukea oman ammattitaidon konkretisoimiseksi, toisaalta myös haluttiin tietää enemmän siitä, minkälaisia työelämätaitoja opintojen aikana kannattaisi hankkia. Myös työnhakuun liittyviä koulutuksia toivottiin. Tämän lisäksi toivottiin esimerkiksi monikulttuurisuuteen, ryhmäprosesseihin, työhyvinvointiin ja henkilöstöhallintoon liittyviä koulutuksia.

Koulutuksista oltiin myös valmiita maksamaan. 94 % vastaajista olisi valmiita maksamaan päivän kestävästä koulutuksesta enintään 200 euroa.

Sosiaalipsykologi-lehti

Suomen sosiaalipsykologit ry julkaisee kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, ilmestyvää Sosiaalipsykologi-lehteä. Vastaajia pyydettiina arvioimaan tyytyväisyyttään lehden sisältöön, kiinnostavuuteen, ulkoasuun ja ajankohtaisuuteen kouluarvosanoin asteikolla 4-10.

Lehti on ensisijaisesti jäsenetu, joten vastauksissa huomioitiin vain yhdistyksen jäsenten vastaukset. Lehden kokonaisarvosanaksi tuli 7,98 (v. 2013: 7,64). Lehden arvosanat paranivat hienoisesti vuoden 2013 kyselyyn verrattuna kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti ulkoasun saama arvosana (v. 2016: 8,2 / v. 2013: 7,28) oli parantunut huomattavasti kolmen vuoden takaisesta. Taustalla lienee vuonna 2015 toteutettu lehtiuudistus, jossa lehti sai kokonaan uuden, raikkaamman ulkoasun.

 

Sosiaalipsykologi-lehden saamien arvosanojen keskiarvot eri osa-alueilla

  • Sisältö 8,00 (v. 2013: 7,84)

  • Kiinnostavuus 8,03 (7,86)

  • Ulkoasu 8,20 (7,28)

  • Monipuolisuus 7,68 (7,54)

  • Ajankohtaisuus 7,97 (7,66)

Kaikista vastaajista yli puolet (55 %) toivoi lehden ilmestyvän 2 kertaa vuodessa, 23 % neljä kertaa vuodessa ja 15 % kolme kertaa vuodessa. Vain yhteensä 4 % vastaajista toivoi lehden ilmestyvän viisi tai kuusi kertaa vuodessa. Ilmestymistiheyttä koskevien vastauksien keskiarvo oli 2,7 kertaa vuodessa.

Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, mitkä lehden sisällöistä he olivat kokeneet kiinnostavimmiksi. Valmiiksi annetusta listasta oli mahdollista valita enintään 3 vaihtoehtoa.Yhteensä 125 jäsentä vastasi kysymykseen. Eniten mainintoja saivat (1) henkilöhaastattelut ja uratarinat (79% vastaajista), (2) sosiaalipsykologeja koskevat ajankohtaisjutut (66%), (3) ja Tieteen kentältä -palstan lyhyet tutkimusreferaatit (60%). Vähiten mainintoja saivat väitöskirjoihin ja graduihin pohjautuvat artikkelit (36%) ja kirja-arvostelut (26%). Vastausvaihtoehdon “Muu” oli valinnut yhteensä 22 % vastaajista.

Vastaajilla oli mahdollisuus myös kommentoida lehden sisältöä sanallisesti ja kertoa, millaista sisältöä he lehteen kaipaisivat. Kysymykseen vastasi yhteensä 26 kyselyyn osallistunutta henkilöä. Avovastauksissa lehden sisällöksi toivottiin muun muassa tutkimustietoa, ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelua sekä työelämään ja henkilöstöalaan liittyvää tietoa.

Verkkopalvelut

Vastaajia pyydettiin antamaan yhdistyksen verkkopalveluille kouluarvosana asteikolla 4-10. Arvioitavana olivat niin verkkosivujen sisältö, kiinnostavuus, ulkoasu, monipuolisuus kuin ajankohtaisuuskin. 169 henkilöä vastasi kysymykseen. Verkkosivujen saama kokonaisarvosana oli 7,33 (v. 2013 7,34).

 

Verkkosivujen saamien arvosanojen keskiarvot eri osa-alueilla

  • Sisältö 7,44 (v. 2013: 7,44)

  • Kiinnostavuus 7,37 (7,33)

  • Ulkoasu 7,23 (7,42)

  • Monipuolisuus 7,27 (7,19)

  • Ajankohtaisuus 7,35 (7,34)

Vastaajista 63 % kertoi seuraavansa yhdistyksen Facebook-sivua. Sosiaalisen median ammatillisia palveluita (kuten LinkedIniä) kertoi käyttävänsä 60 % vastaajista. Yhdistyksen ylläpitämä Sosiaalipsykoblogi oli vastaajien keskuudessa melko huonosti tunnettu, ainoastaan 17 % kysymykseen vastanneista kertoi lukeneensa sitä. Blogi sai arvosanan 7,75. Uutiskirjeen tilaajia kertoi olevansa 29 % vastaajista. Uutiskirjeen saama arvosana oli 7,85.

Verkkosivuja koskevaan avoimeen kysymykseen vastasi yhteensä 22 henkilöä. Verkkosivut saivat vastauksissa moiteitta ulkoasusta ja siitä, etteivät sivuja päivitetä riittävän usein. Sen sijaan kehuja sai nettisivujenAmmatillinen sijoittuminen -osio, johon koottua tietoa pidettiin arvokkaana niin alaa harkitsevalle, alan opiskelijalle kuin jo työelämässä olevallekin sosiaalispykologille. Kiitosta sai myös se, että nettisivulle on listattu sosiaalipsykologian alalla Suomessa tehdyt väitöskirjat. Sivuilta toivottiin mm. tietoa ajankohtaisista asioista, alan työpaikoista, tapahtumista, järjestäytymisestä, hankkeista, tieteellisistä julkaisuista ja tutkimustuloksista.